Gallup Suomen menestymisestä jääkiekon MM-kisoissa

Väinö Rihti, Einari Helmiharju ja Jaakko Marttila kävivät Itiksen kauppakeskuksen kulmilla kyselemässä 13.5. Suomen menestymisestä jääkiekon MM-kisoissa. Kuuntele juttu ohesta!

Näkökulma: EU on moninaisuudessaan epäyhtenäinen

Euroopan unionin tunnuslause on vuodesta 2000 asti ollut “moninaisuudessaan yhtenäinen” Tuolloin Euroopan unioniin kuului vielä 15 taloudellisesti vakaata Euroopan valtiota. Valtioiden välillä oli kuitenkin jo tuolloin suuria eroja, mutta vuosina 2003-2004 tapahtui jotain, mikä tuhosi unelman yhtenäisestä unionista.

Vuonna 2003 yhdeksässä Euroopan valtiossa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä. Kahdeksan näistä maista, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki sekä Unkari, olivat entisiä Neuvostoliiton johtaman itäblokin maita. Nämä Neuvostoliiton romahduksesta elpyvät valtiot erosivat kauttaaltaan muista Euroopan unionin jäsenvaltioista. Näiden valtioiden lisäksi vuonna 2004 unioniin liittyi kansanäänestyksellä Malta sekä parlamentin hyväksynnällä Kypros. Myöhemmin vuonna 2007 unioniin liittyi Romania sekä Bulgaria, jotka kuuluivat kanssa itäblokkiin. Unionin uusin jäsen on entisestä Jugoslaviasta itsenäistynyt Kroatia.

Kolmentoista nettosaajan liittäminen unioniin oli suuri isku sen yhtenäisyydelle sekä taloudelle. Maiden väliset kulttuurilliset, kielelliset ja etenkin taloudelliset erot kasvoivat huimasti. Itä-Euroopan maiden elpyminen Neuvostoliiton ajoista sekä siirtyminen markkinatalouteen oli vielä pahasti kesken, eikä asiaa auttanut yhtään vuoden 2008 taantuma. Itäblokki toi “eurooppalaisen” kulttuurin rinnalle slaavilaisen kulttuurin. Pelkästään eurooppalaiseen kulttuuripiirin valtioilla on selkeitä kulttuurillisia eroja. Euroopan unionin verkkosivujen mukaan unionin alueella puhutaan 24 virallisen kielen lisäksi yli 60:tä alkuperäistä alue- ja vähemmistökieltä.

Euroopan unionin sisällä on myös paljon poliittisia eroja. Unionissa on edelleen monarkioita, vaikka monarkisesta perinteestä on luovuttu ja ylin valta siirretty tasavaltojen tapaan kansanedustuslaitokselle sekä pääministerille. Myös poliittisen historian erot idän ja lännen välillä näkyvät selkeästi. Idässä on pitkä historia itsevaltiaista, kun taas lännessä

demokratiaa on harrastettu Antiikin Kreikan ajoilta asti. Eri valtioilla on myös erilaiset käsitykset hyvinvointivaltiosta. Esimerkiksi pohjoismaisessa mallissa päävastuu sosiaalisten riskien hallinnoinnissa ja hyvinvoinnin tuottamisessa on valtioilla sekä kunnilla kun keskieurooppalaisessa mallissa vastuu on perheellä.

Myös unionin rakenteessa sekä toiminnassa on ongelmia, jotka tekevät siitä epäyhtenäisemmän. Euroopan unionilla ei ole yhteistä talous-, ulko-, sisä- tai sosiaalipolitiikkaa eikä myöskään selkeitä yhteisiä tavoitteita. Yhteisten asevoimien uupuminenkin on suuri ongelma, kykeneekö unioni varmasti puolustamaan aluettaan tehokkaasti, kun osa maista ei kuulu sotilasliitto Natoon. Euroopan unioni on kuitenkin hankalasta tilanteesta huolimatta onnistunut yhdentämään valtioita esimerkiksi kaupankäynnin vapauttamisella sekä Schengenin sopimuksella. Valtioiden suurten eroavaisuuksien vuoksi on Euroopan unionia kuitenkin mahdotonta pitää yhtenäisenä.

Kirjoittaja on poliittisesti sitoutumaton

14.5. jutut eetteriin!

7.5. jutut eetteriin! Tämä blogi on avattu Nuorten omaksi verkkolehdeksi. Blogiin postataan sunnuntaina 14.5. nuorten tekemiä radio-, video- ja tekstiartikkeleita. Blogipostaukset tehdään Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeen ja Näkövammaisten liiton yhdessä järjestämässä Mediaklubiviikonlopun päätteeksi. Viikonlopun aikana näkövammaiset nuoret pystyttävät oman toimituksen, joka tuottaa eri aiheista julkaisuja blogiin. Pajaan saapuu kymmenkunta eri-ikäistä nuorta ympäri Suomea.